Lonely Writer: Aleksin kanssa

 

Maa punnusten ja taakkojen
Mi on tää kaunainen?

Lonely Writer: Silloin minä tiedän

 

Jos minä tahdon
tästä maailmasta jotain sanoa

Lonely Writer: Sateen jälkeinen kuulaus

 

Tällaisina sateen jälkeisinä kuulaina hetkinä
                      kun kaikki pinnat kiiltävät puhtaina ja vetisinä
                                                  silloin sitä tietää
että ympärillä kaikki tahtoo vain yhä uudestaan ja uudestaan voittaa itsensä takaisin

Lonely Writer: Suihkulähde

 

Ryhdyin rakentamaan suihkulähdettä kukoistavaan puutarhaani.

Lonely Writer: Vieraassa kaupungissa

 

Kuin kiukutteleva lapsi minä istun keskelle mustaa katua vieraassa kaupungissa

sade pieksee tylsästi ja rajusti kaikkialle
eikä minulla ole mitään mikä suojaisi minun käsieni naarmuuntumatonta ihoa

Lonely Writer: Sumuinen yö

 

 

1.

Ystävänä minä sinua pidän. Silti minun on kerrottava näistä sumuisista öistä. Sumuisista öistä ja kelmeästä valosta. Kelmeästä valosta, joka muuttaa kalliin maton valkoiseksi hiekaksi. Valkoiseksi hiekaksi, joka on tehty pienistä sirpaleista jotka tarttuvat kaikkialle ruumiiseen eivätkä irtoa.

 

Lonely Writer: Valkoiset koirat

1.

Ensin tulivat valkoiset koirat.

Suurena laumana ne tulivat minun jalkojeni juureen, nuolivat ja hyväilivät minua
kyllä minäkin niitä silitin, en minä kiistä niiden pehmeää söpöyttä
en vain näe tarpeelliseksi sanoa sitä niille.