«
»

Kosti Joensuu: Syksy hämärtää

Syksy hämärtää illat nostaa usvan kasvavan
lampien, peltonotkelmien ylle niittyjen
auringon oranssin kajon

Linnut kokoontuvat parviin
visertävät pääskysten kurkien kirkuvat kuorot
näkymättömissä yllä vaeltavat edesmenneet

Yön revin itseäni irti sinusta
runo puro purolta kohoaa rinta
unet vavahtelevat

Lehdet putoavat, tulipunaisista ja keltaisista peittyy maa
uhmaan aikaa ja päivän saan varastaa
ikuisuudelta,
pelon olkaimet, lannevaatteet pudottaa

Tämä artikkeli on lähetetty 08/08/2009 kello 07:15 ja on talletettu aiheeseen: Runoutta . You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

2 vastausta kirjoitukseen “Kosti Joensuu: Syksy hämärtää”

  1. Lonely Writer Sanoo:
    08/08/2009 klo 21:29

    Kommentoin tätä jahka ehdin. Muutamaan kohtaan mm. jaksottaisin säkeet hieman toisella tavalla…

    Vastaa
  2. Laulurastas Sanoo:
    10/08/2009 klo 14:43

    Juu, siinä on vaihtoehtoja. VIimeistelyn kanssa turhaannuin, kun tuo ohjelma on aika hankala. Laitoin vain säkeet yhteen ja riviväliksi tuon minkä se automaattisesti antaa. Säkeistöjen välit erottuu isoilla alkukirjaimilla.

    Tällaista alun järjestystä mietin myös:

    Syksy hämärtää illat nostaa usvan kasvavan
    lampien, peltonotkelmien ylle niittyjen
    auringon oranssin kajon

    Vastaa

Vastaa