Lonely Writer: Vieraassa kaupungissa

 

Kuin kiukutteleva lapsi minä istun keskelle mustaa katua vieraassa kaupungissa

sade pieksee tylsästi ja rajusti kaikkialle
eikä minulla ole mitään mikä suojaisi minun käsieni naarmuuntumatonta ihoa

näen silti kaiken tarkasti

kiskovan sateen pauhinan keskeltä minä erotan peltisten syöksytorvien äänet
valtavalla voimalla ne syöksevät virtaavat vedet vasten mustaa katua

Minä en tiedä, vertaisinko peltiputkien räminää
siihen kirahtavaan ääneen joka syntyy

kun höyryävän muuripadan kansi avataan savuisten seinien keskellä

vai vertaisinko sitä mustapukuisen hahmon kävelyyn peltisellä katolla viattomassa yössä

vai onko se seuraus siitä, että rähjäinen kenkä tavoittelee metallista pedaalia

perinteisesti tämä kaikki on ollut sateenvarjoa aukaiseva mies matkalla tuntemattomaan
tai latva jota tuuli heiluttaa

Kun päätän jättää sateenvarjon avaamatta

jotain minussa repeää

paikat joissa olen istunut täyttyvät
täyttyvät ja puhdistuvat

ja valtavat voimat pyyhkivät minut irti tästä kuoleman kanjonista

kanjonista jonka pohjalla olen kulkenut ja jonka pohjaa olen nuollut.